Kauppasäännöt voivat mahdollistaa veronkierron

TTIP-neuvotteluita arvioitaessa olisi tärkeää muistaa, ettei etukäteen tiedetä, millaisia päätöksiä sopimus voi estää tulevaisuudessa.

Tiedotusvälineet julkistivat keväällä panamalaisesta Mossack Fonseca -asianajotoimistosta peräisin olleita asiakirjoja. Niin sanotut Panaman paperit havainnollistivat jälleen kansainvälisen veronkierron ja verojen välttelyn laajuutta.

Samaan aikaan kauppapolitiikka on noussut takaisin otsikoihin Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisten vapaakauppaa koskevien TTIP-sopimusneuvottelujen seurauksena. Neuvottelut ovat synnyttäneet perusteltua hermostuneisuutta siitä, mihin sopimuksilla tosiasiassa sitoudutaan.

Keskustelussa on sivuutettu kauppapolitiikan vaikutukset kansainvälisiin yrityksiin suitsia veronkiertoa ja verojen välttelyä. Esimerkit osoittavat, että veroparatiisivaltiot ovat pyrkineet hyödyntämään kauppasopimuksia suojatakseen haitallisia verolakejaan. Erityisesti Panama on puolustanut veroparatiisikäytäntöjään Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.

Muutama vuosi sitten Kolumbia yritti saada kuriin Panamasta tulevaan tuontiin liittyvää rahanpesua, salakuljetusta ja virheellisiä tullaushintoja. Virallisissa tilastoissa Panaman vienti Kolumbiaan oli kolminkertainen suhteessa Kolumbian tuontiin Panamasta.

Panama sivuutti yli 99 prosenttia Kolumbian tietopyynnöistä, mikä ajoi Kolumbian käyttämään panamalaisten tavaroiden tullauksessa salakuljetusta hillitseviä viitehintoja. Tuonti ohjattiin kahdelle tulliasemalle, joiden henkilökunta oli erikoistunut väärinkäytösten torjuntaan.

Panama syytti Kolumbiaa tullaussopimuksen rikkomisesta ja syrjinnästä. WTO:n paneelin päätöksessä ymmärrettiin Kolumbian tarve torjua rahanpesua, eikä Kolumbian toimia pidetty ”kauppaa häiritsevinä”. Silti paneeli ratkaisi asian Panaman eduksi vedoten ylimääräiseen haittaan panamalaisille tuotteille.

Toinen tapaus liittyy Argentiinaan. Se otti käyttöön sanktioita maille, jotka kieltäytyivät verotietojen vaihtosopimuksen solmimisesta tai niiden neuvottelusta. Sanktiot perustuivat OECD:n suosituksiin.

Panama riitautti tämänkin tapauksen WTO:ssa. Maa vetosi palvelukauppasopimuksen (GATS, General Agreement on Trade in Services) pykäliin. Niiden mukaan kotimaisten palveluiden ja palveluntarjoajien tulee olla samalla viivalla muista maista tulevan tuonnin kanssa. Veroparatiisi Panaman mukaan sen pankkien syrjiminen rikkoi kansainvälisiä sopimuksia.

Myös tämä kiista ratkesi pääosin Panaman hyväksi. WTO:n paneeli piti samankaltaisten palveluiden tai palveluntarjoajien yhtäläistä kohtelua tärkeämpänä kuin kansainvälisiä yrityksiä torjua veronkiertoa. Vetoomuspaneeli muutti myöhemmin päätöstä, mutta Argentiina oli jo vetänyt toimiaan takaisin.

Veroparatiisit voivat siis kauppasopimuksilla estää veronkierron torjuntaa, vaikka tarpeesta ratkaista veroparatiisiongelma sitovin säännöin ollaan yksimielisempiä kuin koskaan.

Veronkierto ja verojen välttely ovat laajoja ongelmia, joiden torjunta ei onnistu yksin verolakeja viilaamalla. Kauppasopimukset kuitenkin tyypillisesti vaikeuttavat monenlaista poliittista ohjausta. Sopimuksiin kirjoitetut poikkeukset ovat luettelomaisia ja sopivat huonosti tulevaisuuden politiikan ennakointiin.

Esimerkiksi palvelukaupan sopimusten kätilöiden oli mahdoton ennakoida, että sopimusta käytettäisiin suojaamaan veronkiertopalveluita. Tämä näkökulma olisi otettava huomioon esimerkiksi nykyisissä TTIP-neuvotteluissa.

Ongelma on merkittävä, koska kauppasopimusten ala on kasvanut. Aiemmin keskityttiin lähinnä tavarakaupan tulleihin, mutta nykyään sopimukset ovat hyvin laajoja. Kukaan ei osaa ennustaa, minkälaisia päätöksiä ne estävät tulevaisuudessa. Päätösvaltaa luovutetaan pienelle kansainväliseen riitojenratkaisuun erikoistuneelle juristijoukolle.

Kansainvälisessä politiikassa tarvitaan tilaa toteuttaa uutta sääntelyä ja sopimuksia monella alueella – esimerkiksi ympäristö- ja ilmastopolitiikassa. Olennaista on, ettei kauppasopimuksilla viedä elintilaa tulevilta aloitteilta. Tämä tulee pitää mielessä kaikissa kauppaneuvotteluissa.

Kirjoitettu yhdessä Matti Ylösen kanssa, julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 15.7.2016

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s