FAOn ryöstö

Maailman köyhyydestä puhutaan paljon erilaisten kansainvälisten instituutioiden juhlapuheissa, ilmeisesti ihan jo siksi että tarpeetonta kuolemaa ja kärsimystä on ikävä ajatella.

Vaikka yleensä kauniit sanat katsotaan riittäväksi ponnistukseksi, toisinaan määritellään myös tavoitteita. Tärkein tavoitteellinen ohjelma tehtiin YK-kokouksessa Roomassa 1996. Nälkäänäkevien määrä olisi puolitettava maailmasta vuoteen 2015 mennessä.

*****

Konkreettisissa tavoitteissa on kuitenkin se piirre, että niiden toteutumista voidaan seurata. Julistuksen tekijä voi joutua selkä seinää vasten, ja silloin päättäjällä on painetta joutua tekemään köyhimpiä kurjistaville globaaleille valtasuhteille oikeasti jotain.

Lupaus vesitettiinkin nopeasti ”Vuosituhattavoitteiksi” kutsutussa prosessissa. Määritelmäkikkailulla tavoitetta saatiin kevennettyä murto-osaan alkuperäisestä, ja nälänhädän yhteyteen koplattiin julistustekstissä köyhyys, mihin huomiota on sen jälkeen pyritty suuntaamaan.

Synonyymien oloisilla käsitteillä on valtava ero. ”Köyhyys” tarkoittaa YK-puheessa ostovoimaa. Kun elämä kehitysmaissa muuttuu rahavälitteisemmäksi, sekä tulot että tulojen tarve kasvavat. Ostovoiman kasvu ei kerrokaan tosiasiallisesta köyhyydestä kovinkaan paljoa. Ravinnon riittävyys on huomattavasti luotettavampi huono-osaisuuden mittari.

Köyhyyden vähenemisestä on tietysti pidetty valtavaa melua. Kriittiset yhteiskuntatieteilijät ovat koko ajan kysyneet, miksi nälänhätä ei sitten vähene – ettei vaan ostovoimavetoisessa köyhyyden määritelmässä olisi vikaa?

Vuosina 2008-09 ruoan hinta nousi äkillisesti, lähinnä spekulaation johdosta. Nälkäänäkevien lukumäärä ylitti miljardin. Ruokamellakoita nähtiin ympäri maailmaa. Tilastojen mukaan köyhyys kuitenkin väheni.

*****

Köyhyys- ja nälkätilastojen poikkeaville trendeille ei koskaan saatu kunnon selitystä. Sen sijaan tapahtui jotain varsin ainutlaatuista.

Nälänhätää koskevat tiedot perustuvat YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAOn tilastoihin. FAO julkaisee maailman ruokaturvan tilaa käsittelevän raporttinsa kahden vuoden välein. Vuoden 2010 paikkeilla FAOn lukujen perusteella oli selvää, ettei vesitettyäkään tavoitetta saavutettaisi nälänhädän vähenemisen osalta. Mitä tapahtui?

Vuoden 2012 raportissa nähtiin yllättävä käänne: FAO oli uusinut kokonaan nälän määritelmänsä. Uudessa määritelmässä riittävä energiataso määräytyy istumatyöntekijän tarpeiden mukaan ammatista riippumatta (harvat äärimmäisen köyhät tekevät toimistohommia), muun kuin energian (esimerkiksi vitamiinien) puutetta ei katsota merkiksi aliravitsemuksesta, ja näläksi kelpaa ainoastaan yli vuoden yhtäjaksoisesti kestänyt energianpuutostila.

Toisin sanoen: suurin osa maailman nälkäänäkevistä ei ole FAOn mukaan nälkäisiä.

Metodologian virittäminen muutama vuosi ennen määräaikaa vaikuttaa erittäin tarkoitushakuiselta. Jos metodologian uudistukselle oli tarvetta, miksi ei voitu odottaa vuoteen 2015?

Lopputulos on, että koko prosessi on hämärretty. Aineisto sotkettiin kesken matkan.

*****

Globaalin verotuksen puolesta on paljon erilaisia argumentteja, jotka vaihtelevat sisällön ja laadun puolesta runsaastikin. Yksi tärkeä on tämä: maailmassa oikeasti tarvittaisiin kansainvälisiä järjestöjä, jotka ovat vähemmän alttiita suurten rahoittajamaiden painostukselle kuin nykyiset YK-järjestöt.

Saisimme edes tietoa.

Julkaistu Tiedonantajassa 28.11.2014

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s