Kirja-arvio: Taisteleva tutkimus

Taistelevan tutkijan muotokuva

Yhteiskuntatieteissä vallitsee jatkuva erimielisyys niiden perimmäisestä roolista ja tehtävästä. Toisten mielestä yhteiskuntaa tulisi ainoastaan selittää: tutkimuskohdetta pitäisi katsoa metodologisesti etäältä ja minimoida tutkijan vaikutus kohteeseensa. Toisten mielestä yhteiskuntatieteiden tulisi nimenomaan kamppailla yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Monet tutkijat pitävät tärkeänä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta tämä näkyy harvoin metodologisten valintojen tasolla: osallistuminen merkitsee neutraaliksi mielletyn tutkimuksen tulosten pohjalta tehtyjä politiikkasuosituksia. Toinen mahdollisuus on pyrkiä kehittämään itse tutkimusmetodologiasta yhteiskunnalliseen muutokseen pyrkivää – tai ”taistelevaa”. Tällöin politiikka on leivottu sisään tutkimuksen tekemisen tapaan.

Vaikka tällaisia taistelevia tutkimusmenetelmiä on käytetty maailmalla paljon, suomeksi esittelyä tällaisesta tutkimusotteesta ei ole ollut saatavilla. Juha Suorannan ja Sanna Ryynäsen Taisteleva tutkimus tulee täyttämään tätä kysyntää.

Taistelevat tutkimusmenetelmät eivät ole kovin yhtenäinen tai systemaattinen menetelmien joukko. Sen kirjan kirjoittajat toki tietävät ja myös sanovat. Kirjan lähtökohta on pikemmin osoittaa esimerkkejä tavoista, joilla tutkija voi osallistua maailman muuttamiseen.

Kirjoittajat nostavat esiin sellaisia tutkimuksen tekniikoita kuten yhdessä kulkemisen menetelmä, kriittinen antropologia ja kriittinen etnografia. Näissä menetelmissä korostuu ihmisten ja liikkeiden parissa oleminen, kaduilla ja työpaikoilla toimiminen, ja tiedon keruu poliittisten tavoitteiden hyväksi – mukana tutkiminen.

Spesifiä metodologiaa tärkeämpää tuntuu kirjassa kuitenkin olevan ”taistelevan tutkijan” hahmon tarjoaminen tutkijan identiteetin perustaksi. Hahmon korostaminen johtaa silmiin pistävään tyylivalintaan: tekstissä kerrotaan tiuhaan, miten taisteleva tutkija toimii, tai voi toimia erilaisissa tilanteissa.

Taistelevasta tutkijasta esitetään hienoja luonnehdintoja. Hän on käänteinen tieteentekijä, joka toimii ensin ja julkaisee vasta sitten. Hän murtaa yliopiston ja muun maailman välisiä muureja. Hän on tieteen ”käsityöläinen”, jolle tutkimus on osa elämäntapaa. Kirjoittajien maalaama kuva taistelevasta tutkijasta olisi suorastaan romanttinen, ellei se olisi ennen kaikkea vaativa.

Taistelevan tutkijan identiteetti ei ole vain akateeminen identiteetti. Tavoitteena on myös tutkimuksen demokratisointi. Tärkeintä on halu toimia.

Saman asian toinen puoli on, että taisteleva tutkija ei ole suojassa yliopistolla. Kirjassa tuodaan esiin runsaasti erilaisia tiedeyhteisöjen ristiriitatilanteita, joissa ”neutraali yhteiskuntatiede” on suojellut itseään. Joku on menettänyt työnsä, toinen joutunut akateemiseen paitsioon.

Toisaalta tämä itsesuojelu rakentaa myös oppialojen jakoja. Kirjoittajien kertoma historiallinen esimerkki sosiaalityön synnystä oppiaineena on osuva. 1920-luvulla Yhdysvalloissa eräät sosiologit ryhtyivät valjastamaan tutkimustaan sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vastavetona yliopistolle luotiin sosiaalityön oppiala, ”käytännöllinen” tiede, jotta sosiologian ”tieteellistä” identiteettiä voitiin varjella.

Taisteleva tutkija ei voi muuta kuin jatkaa omaa kutsumustaan seuraten. Kaupallistumisen myötä kuria lisäävä yliopisto tuhoaa entisestään kriittisen ajattelun edellytyksiä, ja itseään kunnioittavalla tutkijalla on suorastaan velvollisuus ravistella tätä ihanteensa hylkäävää instituutiota.

Kirjoittajien esittelemä taisteleva tutkimus on avoimen vasemmistolaista. Kirjoittajien mukaan taisteleva tutkimus ”käyttää sellaisia käsitteitä kuten työväenluokka, kapitalismi, sorto ja valtaeliitti”. Ennen kaikkea kirjoittajat korostavat tutkimuksen roolia alistettujen äänten vahvistajana ja tutkijoiden ja aktivistien työnjaon liudentajana.

Taistelevan tutkimus myös ankkuroidaan kirjassa vahvasti 1960-luvun perintöön. Aikansa vasemmistolaiset liikkeet, kolonialismin vastainen kamppailu ja feministiset liikkeet näyttäytyvät juurina, joista taisteleva tutkimus versoo.

Toinen kirjoittajien lähtökohta on Latinalainen Amerikka. Kiinnostavia yhteiskunnallisia liikkeitä ja metodologioita esiteltäessä liikutaan hyvin usein kyseisessä maanosassa.

Näissä lähtökohdissa ei tietenkään ole mitään vikaa, ja olisikin skandaali jättää tällaisessa kirjassa Paulo Freire tai vapautuksen teologia käsittelemättä. On kuitenkin todettava, että maailmaa voisi katsoa muistakin kiintopisteistä käsin. Esimerkiksi Intian kansalaisliikkeet ja niihin kytkeytyvä tiedontuotanto ovat olleet toisille aivan yhtä vahva inspiraation lähde.

Kirjoittajien otteessa näkyy vahvasti länsimaisen rationaalisuuden kritiikki, joka johdetaan mutkitta kolonialismin vastaisesta kamppailusta. Anarkistinen metodologia puhuu monimuotoisuuden puolesta. Kirja asettuu tukemaan pitkää vapautusliikkeiden perinnettä, jossa kyky määritellä ”rationaalisuus” nähdään vallan ilmentymänä. Tämän huomion ovat tehneet omista näkökulmistaan yhtä lailla alkuperäiskansojen liikkeet, feministit kuin luonnonsuojelijatkin.

Taisteleva tutkimus on pitkä, perusteellinen ja täynnä asiaa. Sen merkitystä ei kuitenkaan voi arvioida pelkästään tekstin kautta. Sen sijaan kirjan merkitys punnitaan tulevien vuosien aikana, kun selviää, tullaanko Taisteleva tutkimus näkemään oppikirjakäytössä.

Tällaisen menetelmäkirjan vastaanoton ydinkysymys on, tuleeko kirja osoittamaan tietä uusille opiskelijasukupolville kohti kamppailevaa yhteiskuntatiedettä? Samalla mitataan myös suomalaisen yliopistolaitoksen herkkyyttä kirjan esittelemille ideoille – tai paremmin: kirjan esittämälle haasteelle.

Vaihtoehto toki on, että kirjaan suhtaudutaan syventävänä tietona, ellei täysin epäakateemisena pamflettina. Yliopistolaitoksen nykyhengessä tämä on jopa todennäköistä. Taistelevalla tutkijalla riittää työsarkaa.

Juha Suoranta & Sanna Ryynänen (2014): Taisteleva tutkimus. Into, Helsinki.

Julkaistu Perusteessa 3/2014

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s